media | ged-scanning.com

Mediassa julkaistut haastattelut yms. (päivittyvä listaus)

Tasa-arvolain noudattaminen veisi jo pitkälle (haastattelu Kainuun sanomissa 2017)
Sukupuolten eriytyneet elämänpiirit jäykistävät työmarkkinoita ja kaventavat valinnanmahdollisuuksia. Maakunnissa jaetaan suuret määrät rahaa alueiden kehittämiseen, mutta miten se jakautuu sukupuolten välille. Tämän luulisi kiinnostavan päättäjiä ja viranomaisia, kun monet maakunnat kipuilevat nuorten naisten poismuuton kanssa. Tasa-arvolaki velvoittaa viranomaisia edistämään tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.
Sukupuolten tasa-arvoon vielä 425 vuotta (haastattelu Kouvolan Sanomissa 2017)
Onko naistenpäivänä aihetta juhlaan, kun tasa-arvo ei etene? Mitkä ovat ikuisuuskysymyksiä naisten ja tyttöjen aseman parantamisessa ja mitä on saavutettu? Puhetilaisuuden päätteeksi julkaistu haastattelu.
Kuuluuko feminismi vain naisille? (haastattelu Vihreässä Langassa 2016)
Pitääkö feminismin puuttua kaikkeen sortoon, vai tuleeko keskittyä tyttöjen ja naisten aseman parantamiseen? Leena Teräksen kanta on, että feminismi on ollut ja sen tulee edelleen olla nimenomaan naisten (ja tyttöjen) vapautusliike, jonka tavoitteena on turvata naisten oikeus tehdä vapaasti elämäänsä koskevia valintoja! Tämä ei Suomessakaan vielä ole itsestään selvyys, saati muualla maailmassa. Myös saavutettuja oikeuksia joudutaan jatkuvasti puolustamaan. Profiloituminen naisten oikeuksia edistäväksi liikkeeksi ei luonnollisesti estä yhteistyötä muiden tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tavoittelevien tahojen kanssa, mutta puolen ihmiskunnan oikeuksien puolustaminen lienee riittävä kohderyhmä yhdelle liikkeelle.
Kaksi naista palkittiin Oulussa (julkaistu maakuntalehti Kalevassa sekä järjestölehti Minnassa 2015)

Leena Teräs palkittiin laajasta tasa-arvon edistämistyöstä Oulun alueella, jota hän on tehnyt 1990 –luvun lopulta saakka. Hän on toteuttanut kehittämis- ja tutkimushankkeita, perustanut ja koordinoinut tasa-arvoverkostoja ja toiminut kouluttajana niin yliopistolla kuin järjestöissä. Toimiessaan tasa-arvoasiantuntijana ja –konsulttina hän on kehittänyt mm. sukupuolivaikutusten arviointimenetelmää (suvaus). Hänen tekemänsä suvaukset olivat ensimmäisiä Suomessa.
Naisemansipaatiota ja feministejä (haastattelu julkaistu maakuntalehti Kalevassa 2010)
Leena Teräs uskaltautuu tunnustautumaan feministiksi, vaikka sanalla on nykyään negatiivinen kaiku. Hänelle feminismi tarkoittaa sitä, että tytöillä ja naisilla on oikeus tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja vapaana yhteiskunnan stereotyyppisistä odotuksista ja oletuksista. Tasa-arvon mallimaassakin lapsia kasvatetaan vielä eri tavoin heidän sukupuolensa perusteella. Sukupuoliin liitettyjen stereotypioiden purkaminen on ollut hänen tasa-arvotyönsä ydintä samalla kun sukupuolten välinen epätasa-arvoisuus on nykyään hienovaraisempaa kuin äänioikeustaistelun aikana, sillä se on nivoutunut sosiaalisiin suhteisiin kytkeytyneisiin valtarakenteisiin, joihin törmätään työpaikolla, vapaa-aikana ja perhesuhteissa. Nämä eivät muutu ennen kuin tyttöjä ei enää kasvateta myötäilijöiksi.
Leena Teräkselle vuoden Sara-kunniamaininta (julkaistu maakuntalehti Kalevassa 2008)
Oulun naisunionin tämän vuoden Sara-kunniamaininta myönnettiin lauantaina Leena Teräkselle uraauurtavasta työstä naisresurssikeskusten hyväksi ja sukupuolten tasa-arvon edistämisestä erityisesti kunta-alalla ja aluekehityksessä sekä sukupuolisegregaation purkamisesta koulutuksessa ja työelämässä.
SINNI luo pohjaa yrittäjyydelle (haastattelu maakuntalehti Kalevassa 2006)
Naisten voimavarakeskus SINNI on aloittanut toimintaansa Oulun seudulla. Voimavarakeskuksen tukijalkoina on kaksi projektia, joista toisessa kehitetään erityisesti naisyrittäjyyttä ja toisessa paneudutaan toimintakeskusmallin luomiseen sekä aluekehitys- ja tasa-arvokysymyksiin.

Resurssikeskuksilla on paikkansa naisten poliksina (haastattelu maakuntalehti Kalevassa 2006)
Aluekehittämiseen käytetyt rahat hyödyntävät erityisesti miesvaltaisia toimialoja, kuten teollisuutta, teknologia-alaa, kuljetusalaa jne. Miten resurssit suunnattaisiin tasapuolisemmin molemmille sukupuolille?
Naisten ja miesten tasa-arvoon vielä 435 vuotta (haastattelu Naisresurssikeskusten verkostolehti Ellissä, Naisten täyden poliittiset oikeudet 100 vuotta - teemanumero 2006)
Miten naisten asema on kehittynyt sadassa vuodessa? Mitkä ovat ikuisuushaasteet, entä saavutukset?
Herruustekniikoilla vaiennetaan naisten puheenvuoroja politiikassa, yrityksissä ja järjestöissä (haastattelu Naisresurssikeskusten verkostolehti Ellissä, 2006)
Norjalainen poliitikko Berit Ås havainnoi pitkän poliittisen uransa aikana vallankäytön toimintatapoja ja huomasi, miten sukupuolten välinen valtataistelu toimii.
Nuoret naiset kaikkoavat Pohjois-Pohjanmaalta (haastattelu maakuntalehti Kalevassa 2006)
Pohjois-Pohjanmaan liitto on huolestunut nuorten naisten muuttovirrasta pois maakunnasta. Tiistaina maakuntaliitto ja SINNI voimavarakeskus järjestivät Oulussa ensimmäistä kertaa laajan keskustelutilaisuuden, jossa mietittiin sukupuolten välistä tasa-arvoa miehistyvässä maakunnassa.
Oulu profiloituu, mutta missä ovat naiset (haastattelu järjestölehti Minnassa 2005)
Oulu on yksi maamme nopeimmin kehittyvistä kaupungeista. Paraikaa se profiloituu määrätietoisesti - kukapa ei tunnistaisi Oulua tervasta tai teknologiasta. Tai kahdesta muusta miehekkäästä ”teestä”, tiernapojista ja toripoliista. Mutta missä ovat naiset? Miten Oulu profiloituu naisille? Kun maakunnasta muuttaa pois satamäärin nuoria naisia, onko se jokin viesti aluepäättäjille?
Naisyrittäjyyden voimavarat yhteen (haastattelu maakuntalehti Kalevassa 2005)
Naisyrittäjyyttä ja naisten työllisyyttä pyritään lisäämään Oulun seudulle perustettavan uuden voimavarakeskuksen avulla. Oulun seudun naisten talo kokoaa yhteen alueen naisyrittäjiä ja -järjestöjä ja muita naistoimijoita esimerkiksi tutkimuksen, kulttuurin ja politiikan parista. Keskuksen tehtävänä on tarjota asiantuntijapalveluja yrittäjiksi aikoville ja yrittäjinä toimiville naisille.

"Jotta teknologia ei syrjäytyisi naisista" (haastattelu Insinöörilehdessä 2002)
Onko ala valmis vastaanottamaan naisia? Johdon suhtautuminen voi olla hyvin erilainen kuin mitä naiset kohtaavat rivityöntekijöiltä. Kun kilpailu työpaikoista ja urakehityksestä kovenee, se voi synnyttää vastustusta työvoiman monimuotoistamiselle ja siten myös tasa-arvotoimille. Tämä koskee myös ulkomaalailta tulevia työntekijöitä. Monokulttuurissa kilpailu on vähäisempää, kun työntekijät ovat samaa sukupuolta, ikäryhmää, etnistä taustaa ja useimmilla vielä sama koulutustausta.
Pittipiiri pyörii naisten ehdoilla (haastattelu maakuntalehti Kalevassa 2002)
Pittipiirissä naiset opettelevat vapaamuotoisesti tietotekniikkaa toisiltaan ja asiantuntijoilta oppien. Tasa-arvoisuus, vuorovaikutteisuus ja rohkaiseva ote ovat avainsanoja.
Työmarkkinoille kaivataan tasa-arvoa (haastattelu maakuntalehti Kalevassa 2002)
Mikä tytöissä ja naisissa on vikana, kun he eivät kiinnostu tietotekniikasta ja muista teknologia-aloista? Oulun, Kainuun ja Raahen seudulla aloittanut WomenIT - Women in Industry and Technology tasa-arvohanke ei lähde vastaamaan tähän jo vuosikymmeniä hoettuun kysymykseen, vaan katse siirtyy rakenteisiin ja asenteisiin, jotka ylläpitävät ja uusintavat jakoa.