Palkkaeron historiallinen tausta
Paasikiven hallituksen palkkapäätös 19.6.1945
Sotien jälkeisen yhteiskunnan vakauttamisessa oli melkoisia haasteita, sillä Suomi oli vasta aloittamassa toipumisen raskaista sotavuosista. Edessä oli niukkuuden aika, jota suuret sotakorvaukset, tuotantovälineiden ja liikennevälineiden rappeutuminen sekä maatalouden heikot satovuodet vielä rasittivat. Työvoiman ja tuotteiden kova kysyntä, peruselintarvikkeista lähtien nosti palkkoja ja hintoja, jolloin Paasikiven hallitus ryhtyi inflaation rajoittamistoimiin mm. eri toimialoja sitovilla palkkaratkaisuilla. Vaikka tavoitteena oli "kulutuserojen kohtuullistaminen" ja "sosiaalinen oikeudenmukaisuus", ei se ulottunut naisten palkkaan, vaan ohjenuoraksi tuli, että naisten palkka saa olla keskimäärin 60-80% miesten palkoista. Päätös tehtiin ilman mitään pätevää syytä, naisille vain ei saanut maksaa yhtä korkeaa palkkaa kuin miehille! Paasikiven kerrotaan tokaisseen, että "eikö 30 markkaa ole naiselle vähän liikaa!"
Hallituksen palkkapäätös velvoitti myös aloja, joissa naisille ja miehille maksettiin samasta työstä sama palkka. Näin palkkaero sementöitiin suomalaiseen työelämään huolimatta joidenkin ammattiyhdistysten ja kansanedustajien vastustuksesta. (Bergholm 2005)
Tuloerolla on toki pidempikin historia
Ensimmäinen dokumentoitu esitys samanpalkkaisuudesta löytyy jo vuodelta 1866 Jyväskylässä pidetystä yleisestä kansakoulukokouksesta, jossa nais- ja miesopettajille vaadittiin samaa palkkaa. Tosin sukupuolella oli vaikutusta myös opettajankoulutuksessa, sillä opettajaksi hyväksyttävän naisen tuli olla säätyläistaustainen ja miehen työväenluokkainen. (Wilkama 1938)
On myös muistettava, että lainsäädännöllä rajoitettiin naisten ansaintamahdollisuuksia, opiskelu- ja uravalintaa, omaisuutta ja ylipäätään päätösvaltaa oman elämänsä suhteen aina 1990-luvulle saakka!
- 1816 Kätilöopisto avasi ovet naisten ensimmäisenä ammatillisena koulutuslaitoksena
- Vasta vuoden 1864 laki vapautti naimattoman naisen miespuolisen sukulaisensa holhouksesta 25 vuotta täytettyään, jolloin hän sai päätösvallan omaan ammattiinsa ja talouteensa (Naimisissa olevat naiset saivat odottaa lähes 70 vuotta samoja oikeuksia)
- 1863 Jyväskylän opettajaseminaariin hyväksyttiin opiskelijoiksi myös naiset
- 1878 naiset saivat yhtäläisen oikeuden perintöön (joskin aviomiehellä oli päätösvalta vaimonsa omaisuuteen aina vuoteen 1930 saakka, ellei avioparilla ollut avioehtoa)
- Alkaen vuodesta 1889 naisten oli mahdollista hakeutua sairaanhoitajakoulutukseen
- 1901 naiset saivat opiskeluoikeuden yliopistoon samoin ehdoin miesten kanssa. Aikaisemmin naisilta vaadittiin anomusta "vapautusta sukupuolestaan", sillä yliopisto-opiskelua ei pidetty naisille sopivana/mahdollisena
- 1906 äänioikeus ja vaalikelpoisuus eduskuntavaaleissa laajeni naisiin sekä suureen joukkoon miehiä; kunnallisvaaleissa omaisuuspohjainen äänioikeus oli voimassa aina vuoteen 1917 saakka (äänioikeus vain niillä, joilla oli verotettavaa omaisuutta)
- Vasta vuonna 1919 naimisissa olevat naiset saivat oikeuden käydä ansiotyössä ilman aviomiehensä lupaa
- 1922 naimisissa oleva nainen sai solmia työsopimuksen omissa nimissään ilman aviomiehen suostumusta
- 1926 vapautettiin valtion virat naisille
- Vuoteen 1930 saakka aviomiehellä oli oikeus päättää vaimonsa asioista ja omaisuudesta. Lakiuudistuksen myötä myös päätösvalta lasten holhouksesta ja elatusvelvollisuudesta siirtyi miehen yksinoikeudelta tasaisesti molemmille vanhemmille
- 1957 Rooman sopimuksessa (Euroopan talousyhteisön ETYJ sopimus) samanpalkkaisuusvaatimus
- 1962 naiset saivat avata pankkitilin ilman aviomiehensä suostumusta
- 1966 Suomi ratifioi Kansainvälisen työjärjestön ILO:n samanpalkkaisuussopimuksen: samasta työstä sama palkka
- 1970 työsopimuslaki kieltää syrjinnän
- 1987 Suomi ratifioi Yhdistyneitten kansakuntien CEDAW - sopimuksen (Convention on the Elimination of All Forms of Discrimination against Women) eli Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamisen yleissopimuksen hyväksymällä lain naisten ja miesten tasa-arvosta (tasa-arvolaki), joka kieltää syrjinnän sukupuolen perusteella ja antaa erityissuojan työelämässä mm. raskaana oleville naisille
- 1995 perustuslain uudistuksessa kielletään syrjintä sukupuolen perusteella
- 1995 tasa-arvolakiin lisätään kiintiösäännös: kaikissa julkisissa elimissä on naisilla oltava vähintään 40% edustus
- 1995 naisille oikeus asepalvelukseen
- 2023 EU:n palkka-avoimuusdirektiivi
