Päätös lisää kilpailun reiluutta. Alsalemin raportissa todettiin, että ainakin 600 naisurheilijaa yli 400 kilpailussa on hävinnyt 890 mitalia biologisille miehille 29 eri lajissa. SheWon.org sivustolle ilmoitettujen tämänhetkisten tietojen mukaan tytöt ja naiset ovat menettäneet jo lähes 5000 heille tarkoitettua palkintosijaa, ennätystä ja stipendiä miehiksi syntyneille, joiden on sallittu osallistua naisten/tyttöjen sarjoihin.
Vaikka kansainvälisen olympiakomitean päätös ei ulotu harrastetason urheiluun, on kysymys reiluudesta ja turvallisuudesta otettava huomioon myös niissä. Helsingissä kokeiltiin vuonna 2023 sukupuolineutraaleja koululaisten kisoja, jolloin 18 kultamitalista tytöt voittivat vain neljä ja kaikkiaan 60 mitalista tytöt voittivat 16. Tällainen ratkaisu ei varmasti kannusta tyttöjä panostamaan urheiluharrastukseen ja asiasta pitäisikin huolestua, sillä tytöt lopettavat muutenkin helpommin tavoitteellisen urheilun mm. murrosiän aiheuttamien merkittävien kehollisten muutosten vuoksi.
Sukupuolella on merkitystä, halusimme sitä tai emme. Myös biologisella sukupuolella on merkitystä. Ei vain urheilussa, vaan myös yhteiskunnan monissa toiminnoissa. Koulun urheilukisatkin todistivat, että sukupuolineutraaleiksi tarkoitetut toimenpiteet voivat loppupeleissä vaikuttaa hyvin eri tavoin sukupuoliin. Jo vuosikymmeniä sitten on tasa-arvotyössä havaittu, että sukupuolineutraalius ei suinkaan lisää tasa-arvoa, vaan päinvastoin se piilottaa syrjiviä käytäntöjä neutraaliksi tarkoitetun toimenpiteen taakse.
Olympiakomitean päätös tehdä sukupuoli näkyväksi ja korostaa biologisen sukupuolen merkitystä kannustaa meitä laajemminkin keskustelemaan sukupuolen merkityksestä ja määrittelytavoista. Tämä on tarpeellista, sukupuolten tasa-arvoa kun ei ole vieläkään saavutettu.
