Nais- ja feministisistä liikkeistä pitäisikin puhua juuri monikossa, sillä niin suuresti eri suuntausten fokukset ja mielipiteet voivat erota toisistaan, vaikka julkisuudessa ne pääosin niputetaankin yhteen. Toki eri suuntaukset ovat pystyneet myös yhdistämään voimansa teemojen taakse, kuten naisten kohtaama väkivalta. Mutta erimielisyyksiä on ollut aivan perusasioistakin. Sukupuolen määrittelytavasta syntyneen erimielisyyden lisäksi esimerkiksi aikoinaan naisten äänioikeutta ei suinkaan kaikki naisjärjestöt olleet vaatimassa. Se tuskin heitä esti nauttimasta äänioikeudesta, kun toiset aktivistit olivat sen oikeuden heillekin lopulta voittaneet. Muita liikettä jakaneita kiistakysymyksiä ovat olleet mm. suhtautuminen pornoon ja seksityöhön, aborttiin, kotiäitiyteen jne.
Tasa-arvotyössä on pitkään pyritty purkamaan sukupuoliin liitettyjä rooliodotuksia, jotta päästäisiin käsiksi siihen, mitä eroa on oikeasti naisilla ja miehillä ja miten yhteiskunnassa heitä huomioitaisiin tasa-arvoisesti. On päädytty toteamaan, että sukupuolella on aidosti merkitystä ja pysyvät erot usein pohjautuvat biologiaan. Sitä kun oikeasti ei voi itse valita! Tämä ei silti tarkoita, että yksilön valinnanvapautta pitäisi rajoittaa sukupuoliin liitettyjen stereotypioiden suuntaisesti. Tasa-arvo ei edellytä samanlaisuutta, vaan nainen tai mies voi olla monella tapaa. Kuten naiset ovat jo vuosikymmeniä voineet pukeutua housuihin muuttumatta miehiksi, voisivat miehetkin pukeutua hameisiin ilman, että vaatetus muuttaisi heidät naisiksi. Käyttäväthän skotitkin hameita.
Ei ole häpeä olla nainen ja arvostaa omaa viiteryhmää, so. naisiksi syntyneitä! Tarvitsemme toisiamme taistelussa sortavia rakenteita ja asenteita vastaan, joita riittää niin tasa-arvon mallimaassamme ja erityisesti maailmalla. Biologinen sukupuolemme yhdistää meitä enemmän kuin ideologiset erimielisyydet!
