8.3.2025 (julkaistu lyhennettynä HS 8.3.2025)
Kansainvälistä naistenpäivää on Yhdistyneitten Kansakuntien organisoimana vietetty jo viisi vuosikymmentä. Käsite ”nainen” on kuitenkin ollut suuressa muutoksessa. Nykyään (länsimaissa) naiseksi voi julistautua jokainen, joka sanoo kokevansa itsensä sellaiseksi. Tämän lisäksi päivän kohderyhmää on laajennettu sukupuolivähemmistöihin. Näin ollen naistenpäivästä on tehty yleinen ihmisoikeuspäivä. Naiseksi syntyneet kuitenkin tarvitsevat itselleen ihan oman juhlapäivän, jolloin nostetaan esiin nimenomaan tyttöjen ja naisten kokemia haasteita ja juhlistetaan heidän saavutuksiaan! Onko sellainen XX-päivä, jota ensimmäisen kerran vietettiin lokakuun 10. päivänä viime vuonna?

XX-päivä käynnistyi vastalauseena sukupuolen uudelleenmäärittelylle, jota on tapahtunut erityisesti länsimaissa viime vuosina. Monien maiden hallitukset ovat taipuneet aktivistien painostuksesta lakimuutoksiin, joilla sukupuolesta on tehty itsemääriteltävä. Nykyään Suomessakin sukupuoli määritellään kahdella tavalla: se havainnoidaan vauvan anatomisten piirteiden perusteella ja aikuinen ihminen voi kerran vuodessa muuttaa sukupuolimerkintänsä väestörekisteriin.
Biologiselle sukupuolella on edelleen merkitystä lääketieteessä, urheilussa, vankeinhoidossa, sukupuolikiintiöissä, käyttöoikeudessa vessoihin ja pukuhuoneisiin jne.
Sukupuolen itsemäärittelyn vaikutuksista on erittäin vähän keskusteltu avoimesti. Pitkään tasa-arvotyössä pyrittiin purkamaan sukupuolen merkitystä, sillä sukupuoliroolien ja sukupuoliin liitettyjen oletusten nähtiin rajoittavan ihmisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia. Yhteiskunnissa on kuitenkin edelleen monia toimintoja, joissa nimenomaan biologisella sukupuolella on merkitystä, kuten lääketieteessä, urheilussa, vankeinhoidossa, poliittisen ja taloudellisen päätöksenteon sukupuolikiintiössä, käyttöoikeuden jakautumisessa julkisessa käytössä oleviin vessoihin, pukuhuoneisiin ja pesutiloihin jne.
XX-päivä sai kimmokkeensa siitä, että tytöt ja naiset kokivat toimintamahdollisuuksiensa kaventuneen ja turvattomuutensa lisääntyneen. Naisille tarkoitetut palkinnot kulttuurikilpailuissa ovat katoamassa. Suomessakin televisioalan Kultainen Venla siirtyi käytäntöön vuonna 2023 muiden seuratessa perässä. Muutos ei johtunut siitä, että naisten ja miesten asema ja resurssit kulttuurialalla olisivat jo olleet tasa-arvoisia ja siten sarjajako olisi muuttunut tarpeettomaksi, vaan kilpailujen järjestäjät halusivat seurata ajankohtaisia trendejä poistamalla naisten sarjan. Erilaisia kansainvälisiä ”Woman of the Year” -palkintoja on myös jaettu lukemattomille miehille, jotka sanovat kokevansa itsensä naisiksi(*.
Maailmalla on myös yleistynyt miesten ja poikien siirtyminen tyttöjen ja naisten urheilukilpailuihin, joka ei ole vain epäreilua, vaan useissa urheilulajeissa aidosti lisää tyttöjen ja naisten loukkaantumisvaaraa. YK:n raportoijan Reem Alsalemin mukaan jo lähes 1000 naisurheilun palkintoa on annettu miehille ja pojille. XX-päivän yksi tavoite onkin palauttaa sukupuolitestit urheiluun, jolloin yksinkertaisella sylkinäytteellä voitaisiin tarkistaa urheilijan sukupuoli ja siten varmistaa, että naisten sarjassa kilpailevat vain naisiksi syntyneet. Kansainvälinen Olympiakomitea poisti sukupuolitestin käytöstä vuosituhannen vaihteessa, vaikka yli 80% naisurheilijoista sitä kannatti.
Jokaisen tytön ja naisen elämää koskettaa julkisessa käytössä oleviin vessoihin, pukuhuoneisiin ja pesutiloihin liittyvän tapakulttuurin muuttuminen. Nykyisen lainsäädännön perusteella he eivät enää voi hätistää näistä tiloista miehiä ja poikia pois, vaan joutuvat riitatilanteessa itse häädetyiksi, sillä lain mukaan ketään ei saa syrjiä sukupuoli-identiteetin ja sukupuoli-ilmaisun perusteella. Partainen mies saa siis jäädä, mutta hänen läsnäoloaan kritisoivat tytöt ja naiset häädetään naisten vessasta! Miksi tällainen muutos sallitaan maassa, jossa miesten ja poikien väkivalta ja seksuaalinen häirintä tyttöjä ja naisia kohtaan on edelleen valtava ongelma?
Sukupuolten välisiin tasa-arvohaasteisiin vaikuttaa merkittävällä tavalla biologinen sukupuoli. Tytöiksi ja naisiksi syntyneet muodostavat oman biologisen ryhmänsä, joita yhdistää fysiologisten ominaisuuksiensa lisäksi samankaltaiset sosiaaliset ja yhteiskunnalliset haasteet. Näissä riittää teemoja vaikka kahdellekin naistenpäivälle!
Linkit:
Naisiksi syntyneet tarvitsevat itselleen ihan oman juhlapäivän https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011081639.html
International Women’s Day at 50: Strides, Setbacks, and Solidarity https://unfoundation.org/blog/post/international-womens-day-at-50-strides-setbacks-and-solidarity/
It's XX, Real Women's Day, and here's how you can celebrate https://www.foxnews.com/opinion/its-xx-real-womens-day-heres-how-you-can-celebrate
Televisio-ohjelmille jaettava Kultainen Venla -palkinto muuttuu sukupuolineutraaliksi https://yle.fi/a/3-12655930
Report of the Special Rapporteur on violence against women and girls, its causes and consequences - Violence against women and girls in sports https://www.ohchr.org/en/documents/thematic-reports/a79325-report-special-rapporteur-violence-against-women-and-girls-its
Testing for Sex Is a Necessity if the Women’s Category Is to Be Protected https://idrottsforum.org/feature-christensen250428/
Naisiin kohdistuva väkivalta https://stm.fi/documents/1271139/5825945/STM_Naisiin_kohdistuva_vakivalta_FIN_verkko.pdf/bd2bc932-def9-4d65-8c2a-2e9442bb04d3/STM_Naisiin_kohdistuva_vakivalta_FIN_verkko.pdf (pdf)
*) Woman of the year awards given to transidentifyed males:
2025 Munroe Bergdorf, Shon Faye, Bel Priestley, Munya, Ceval Omar, Taira, Dani St James, Maxine Heron, Mya Mehmi
2023 Geena Rocero, Leigh Finke, Dylan Mulvaney, Zaya Wade
2022 Rachel Levine
2019 Janet Mock
2016 Nisha Ayub
2015 Caitlyn Jenner
2014 Laverne Cox
kuvat & tekstit ©ged-scanning.com