- päivitetty 1.4.2009 -
pic005 | etusivu | tuotokset |
pic001 | index |
|yhteystiedot |
| Kuvat & teksti © Leena Teräs |
ged-scanning.com/leenateras/

Kirjoituksia vuosilta

Kansalaisaloite tasa-arvotoimien käyttöönottamiseksi julkisella sektorilla
27.4.2009

Kirjoitus on tehty tilaustyönä Oulun seudun NYTKIS - naisjärjestöt yhteistyössä -verkostolle.

Oulun seudun NYTKIS – naisjärjestöt yhteistyössä -verkosto esittää, että kuntamme

  • ryhtyy toteuttamaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakia sekä

  • ottaa käyttöön sukupuolivaikutusten arviointimenetelmän kaikessa päätöksenteossa.

Esitämme myös sekä viranhaltijoille että luottamushenkilöille tasa-arvokoulutusta. Lisäksi viranhaltijoille koulutusta sukupuolivaikutusten arvioinnista. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi tulee tehdä lain vaatima henkilöstön tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Lisäksi kunnan palvelutuotannosta tulee tehdä toiminnallinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma.

Tasa-arvon edistämiseen tulee kunnan laatia aikataulutettu suunnitelma, budjetoida resursseja, viranhaltijoille tulee mahdollistaa koulutukseen osallistuminen ja osaamisen kartuttamiseen aikaa ja resursseja. Suunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden edistymistä tulee tarkastella vuosittain, kuten lait edellyttävät. Kunnan tuottamaa tilastointia ja seurantaa tulee kehittää siten, että se ottaa huomioon myös sukupuolen, iän, etnisen taustan jne., jotta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslain tarkoittamien ihmisryhmien tasa-arvoista kohtelua voidaan seurata.

Sukupuolivaikutusten arviointi liittyy keskeisesti tasa-arvolakiin ja yhdenvertaisuuslakiin, jotka velvoittavat erityisesti viranhaltijoita, mutta myöskin työnantajia, edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Arvioinnin voidaan katsoa tukevan lakeihin kirjattua viranomaisvelvoitetta: Tasa-arvolaki 4§(1) (ks. myös Yhdenvertaisuuslaki 4§(2))

Viranomaisen velvollisuus edistää tasa-arvoa
Viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luoda ja vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa.

Erityisesti tulee muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät tasa-arvon toteutumista.

Sukupuolivaikutusten arviointi (suva/suvaus) on keskeinen tasa-arvon valtavirtaistamisen menetelmä, jonka avulla suunniteltua toimenpidettä arvioidaan naisten ja miesten kannalta. Yhdenvertaisuuslain huomioiminen tuo mukaan tarkasteluun mm. iän, etnisen taustan, vammaisuuden jne. Sukupuolten välinen tasa-arvo on näistä kuitenkin merkityksellisin, sillä jako naisiin ja miehiin leimaa jokaista ihmisryhmää, kantaen mukanaan eroja oikeuksien, velvollisuuksien, vallanjakautumisen jne. suhteen.

Sukupuolinäkökulman/tasa-arvon valtavirtaistaminen tarkoittaa sitä, että kaikkia ihmisiin kohdistuvia päätöksiä ja toimenpiteitä arvioidaan sekä naisten että miesten kannalta. Euroopan neuvoston määritelmän mukaan valtavirtaistamisen on poliittisten ja hallintoprosessien uudelleen organisoimista, parantamista, kehittämistä ja arviointia niin, että pyrkimys sukupuolten väliseen tasa-arvoon sisällytetään kaikkeen politiikkaan ja hallintotoimiin, kaikilla tasoilla ja kaikissa vaiheissa niiden toimijoiden toimesta, jotka normaalisti kyseisiä toimintoja harjoittavat. Toiminnan keskeisenä tarkoituksena on murtaa sukupuolineutraalit, osittain jopa sukupuolisokeat, menettelytavat ja toimintakulttuuri. Tämä edellyttää hallintoprosessien, työ- ja hallintokulttuurin muutosta sekä uusien yhteistyösuhteiden ja kuulemistahojen mukaan ottamista.(3)

Opetusministeriön kokemusten mukaisesti julkiselta sektorilta edellytetään ohjausta, jotta tasa-arvo etenee. Ohjauksella voidaan toimijoita ja yhteistyökumppaneita tukea tasa-arvon edistämispyrkimyksissä. Ohjausmekanismeja ovat:

  • lainsäädäntöohjaus: lakien avulla säädetään tavoitteet ja toimenpiteet

  • rahoitusohjaus: rahoituksen myöntämiseen liitetään tavoitteita, kannusteita, ehtoja ja rajoituksia

  • informaatio-ohjaus: asioiden tilasta tehdään tutkimuksia ja arviointeja.(4)

Julkisen sektorin resurssien jakautumisen suuntautumisen arvioinnilla ja seurannalla voidaan myös lisätä resurssien oikeudenmukaista jakoa. On merkityksellistä, että yhteisesti kerätyillä verorahoilla tuetaan tasapuolisesti eri ihmisryhmien hyvinvointia. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna Suomen työmarkkinoiden erityispiirre on, että naisia ja miehiä on työelämässä määrällisesti lähes saman verran: 15-74 -vuotiaiden naisten työllisyysaste oli 67% ja vastaavasti miesten 70%(5). Koska naiset ja miehet osallistuvat verovarojen keräämiseen samassa mittakaavassa, on tärkeää pitää huolta myös siitä, että julkisin varoin kustannettuja palveluita kohdennetaan molemmille sukupuolille samassa suhteessa.(6)

Suvaus voidaan nähdä kustannustehokkuutta lisäävänä tekijänä, mutta myös viranomaisen normaalina oman työn seurantana. Tavoitteena on, että suvaus olisi osa työntekijöiden ammattitaitoa oleva työkalu. Tällöin suvaus tapahtuisi samanaikaisesti tekstin tuottamisen kanssa sen sijaan, että ulkopuolinen taho arvio valmista lopputuotetta.

Sukupuolivaikutusten arviointia voidaan pitää erinomaisena päätöksenteon välineenä. Vasta, kun suunnitellun toimenpiteen vaikutukset on arvioitu, on päätöksentekoon riittävät perusteet. Ilman arviointia päätöksenteko tehdään ylimalkaisten, usein tiedostamattomien oletusten varassa, jolloin käytännössä vain uskotaan (toivotaan), että toimenpiteellä on oletetun suuntaiset vaikutukset.(7)

Suvauksen avulla voidaan estää tiedostamaton epätasa-arvoisen tilanteen uusintaminen ja nostaa esiin muutosta kaipaavat toimintatavat. Suvauksen tarkastelunäkökulmaa voi myös laajentaa koskemaan tasa-arvoa muullakin tavalla jaoteltujen ryhmien osalta. Tällöin toteutetaan Yhdenvertaisuuslain velvoitteita, jotka ovat viranomaistahoille samansuuntaisesti velvoittavia kuin tasa-arvolainkin. Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautuneisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Myös alueellisen tasa-arvon toteutumista voidaan suvausprosessin yhteydessä tarkastella.

Yhdenvertaisuuslaki 4§ (9.11.2007/978)

Viranomaisten velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta
Viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan yhdenvertaisuuden edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Viranomaisten tulee erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista.

Etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi viranomaisten tulee laatia suunnitelma (yhdenvertaisuussuunnitelma) siinä laajuudessa kuin kunkin viranomaisen toiminnan luonne sitä vaatii. Yleiset suositukset tässä momentissa tarkoitetun suunnitelman sisällöstä antaa sisäasiainministeriö.

Euroopan unionissa myös kunnat ja kuntajärjestöt ovat aktivoituneet tasa-arvon edistämiseksi. Euroopan kuntien ja alueiden liiton, CEMRn koordinoimana eurooppalaiset kuntajärjestöt ja kunnat ovat laatineet eurooppalaisen paikallis- ja aluehallinnon tasa-arvon peruskirjan, A European Charter for Equality for Women and Men in Local Life. (8)

Suomessa Kuntaliiton hallitus hyväksyi osaltaan eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan kokouksessaan 21.9.2006 ja suosittaa, että kunnat, maakuntien liitot ja kuntayhtymät myös hyväksyisivät peruskirjan. Tammikuuhun 2009 mennessä peruskirjan ovat hyväksyneet jo seuraavat kunnat ja maakunnat Uudenmaan liitto, Turku, Kuopio, Vantaa, , Helsinki, Vaasa, Kaarina, Espoo, Lahti.

Lisätietoja:
Oulun seudun NYTKIS - naisjärjestöt yhteistyössä on paikallinen toimintaryhmä valtakunnalliselle NYTKIKselle. NYTKIS ry on poliittisten puolueiden naisjärjestöjen koordinoima yhteistyöverkosto. Siihen kuuluvat eduskunnassa edustettuina olevien puolueiden naisjärjestöt sekä joitakin puoluepoliittisesti sitoutumatonta järjestöä (Oulusssa: Oulun yliopiston naistutkimus, Oulun naisunioni, Oulun ympäristön kalevalaiset naiset, Suomalainen naisliitto, SINNI voimavarakeskus, Pohjois-Pohjanmaan marttapiiriliitto, Zonta International). Vuonna 2009 puheenjohtajajärjestönä toimii Keskustanaiset. Oulun verkoston puheenjohtaja on Kaisa Kauppinen ja sihteeri Kirsti Ojala (Suomalainen naisliitto)

Lähteet

(1) Tasa-arvolaki (1986), viimeisin uudistus vuodelta 2005, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609


(2) Yhdenvertaisuuslaki (2004), http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040021


(3) Valtarvirtaistaminen, Minna –valtakunnallinen naistutkimus- ja tasa-arvoportaali http://www.minna.fi/minna/valtavirtaistaminen/ ja http://pre20032203.stm.fi/suomi/tao/julkaisut/valtavirta/julkaisu.pdf


(4) Tasapeli – Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ja sukupuolivaikutusten arviointi liikunta-alalla. Opetus-ministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:3. Yliopistopaino. , s. 50-51. Raportti löytyy verkosta osoitteesta http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2005/tasapeli_-_sukupuolten_valisen_tasa-arvon_edistaminen_ja_sukupuo


(5) Tilastokeskus 2007; Vaaka vaaterissa – Sukupuolten tasa-arvo 2006


(6) Teräs, Leena (2007) Onko sukupuolella väliä Pohjois-Pohjanmaalla? Maakuntaohjelman sukupuolivaikutusten arviointi – kuvaus Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2007-2010 suvauksesta. Teoksessa Matinmikko, J. et al. (toim.) Tasa-arvo käytännöksi – Työkaluja projektityöhön. Työministeriön julkaisusarja.


(7) Teräs, Leena (2007) Onko sukupuolella väliä Pohjois-Pohjanmaalla? Maakuntaohjelman sukupuolivaikutusten arviointi – kuvaus Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2007-2010 suvauksesta. Teoksessa Matinmikko, J. et al. (toim.) Tasa-arvo käytännöksi – Työkaluja projektityöhön.


(8) Eurooppalainen paikallis- ja aluehallinnon tasa-arvon peruskirja http://www.kunnat.net/attachment.asp?path=1;29;348;14533;109006;109007

Ks. myös Oulun kaupungin liikuntatoimen talousarvion suvaus 2008 & 2009; Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman suvaus 2007-2010 & 2010-2013; www.sinni.fi/referenssit.htm



Talouden ja muun elämän yhteensovittamattomat realiteetit
1.4.2009

Kapitalismi on kriisissä. Taas. Aina kymmenen vuoden välein ollaan "persaukisia" ja vingutaan veronmaksajien rahoja. Kätevää!

Viime aikoina minua on enenevässä määrin ihmetyttänyt se, miten vähän ympäristön tuhoutuminen saa poliitikkojen tai talouselämän huomiota. "Business as usual", bisnestä tehdään kuten ennenkin.

Mielestäni kannattavuuslaskelmien perusteet pitäisi muuttaa. Niihin täytyisi ottaa luontoarvot mukaan: miten paljon toimenpide kuluttaa luonnonvaroja tulee vaikuttaa realistisesti laskelmiin kannattavuudesta. Tässä on hyvänä esimerkkinä rahtikulut. Tällä hetkellä tavaroita ja niiden osia, eläimiä ja ihmisiäkin rahdataan ympäri planeettaa. Ja tämä on mukamas edullista! Jokuhan tämän rallin maksaa ja rahtaamisen ympäristövaikutukset on mittavat.

Luonnonvarojen ylikulutukseen tulee saada stoppi. Samoin saastuttamiseen. Luontoa tuhoava toiminta tulee yksinkertaisesti kieltää!

Sen luulisi olevan päivänselvää, ettei ole mahdollista käyttää luonnonvaroja yli kapasiteetin! Meillä on vain yksi planeetta käytössämme. Totutut tavat täytyy muuttaa. Länsimaista elämäntapaa ei saa ottaa globaaliksi tavoitteeksi, sillä se on rakennettu luonnonvarojen, eläinten ja ihmistyövoiman riiston avulla. Ensin imettiin Euroopan luonnonvarat, sitten Afrikan, Aasian ja Amerikan ja nyt tähyillään avaruutta. Sitä odotellessa kelpaa jo suomalaistenkin pikkuiset malmiesiintymät. Ei sellainen elämätapa ole kestävä, joka vaatii riistoa selvitäkseen. Jatkuva taloudellinen kasvu on yksinkertaisesti logiikan vastaista!

Jos on yksi lampi ja elanto tulee siitä, että sieltä nostaa kalaa sekä omaan pöytään että hieman myyntiin, niin luulisi olevan aivan selkeää, ettei lampea kannata tyhjentää kalasta. Tässä tapauksessa lampi on maapallo.

Nyt olemme tilanteessa, että meret kalastetaan tyhjäksi, ne saastutetaan yhdyskuntajätteillä, maatalouden ravinteilla, ongelmajätteillä ja muovilla, joka hajoaa pieniksi hiutaleiksi. Näitä meren eliöt erehtyvät pitämään ravintona, syövät niitä ja kuolevat myrkytyksiin ja suolistotukoksiin. Meret autioituvat! Maaperää on tuhottu tehomaataloudella toisesta maailmasodasta lähtien siten, että pelloilla ei mikään enää kasva ilman väkilannoitteita. Geenimuullellut viljakasvit saattavat tuhon loppuun. Metsät kaadetaan teollisuuden raaka-aineeksi, niitä poltetaan viljelymaaksi. Metsän suojissa elävät luontokappaleet kuolevat sukupuuttoon ympäri planeetan, metsien sitoma hiilidioksidi vapautuu kiihdyttäen ilmaston lämpenemistä, metsien yhteyttämistuotoksena syntyvä happi vähenee. Ilmaan tuprutamme tonneittain myrkkyä niin tehtaista kuin erilaisten kulkuvälineiden pakoputkista. Yksi seuratuimmista viihteistä on moottoriurheilu. Yhteisten ilmastotavoitteiden keskeisimpiin teemoihin nousee päästökaupasta sopiminen, kun pitäisi asettaa oikeasti tiukat päästörajoitteet!!!

Mitä tämä on? Tulee mieleen se kuuluisa apinaveistos (anteeksi apinat): en kuule - en näe - en sano! Todellakin ihmiskunta onnistuneesti sulkee tietoisuudestaan pois realiteetit! Ei meillä enää ole aikaa leikkiä, nyt täytyisi jo toimia: kaikenlainen luontoa kuormittava toiminta tulee kieltää! On jo myöhäistä tiristä, että mitä se tekee talouselämälle. Mitä me talouselämän rakenteilla teemme siinä vaiheessa, kun maapallon on aitioitunut asumiskelvottomaksi?

Olisikohan parasta, että ihmiskunta ajaisi itsensä mahdollisimman nopeasti tuhoon? Tällöin maapallon toipuminen voisi alkaa. Nåh, toisaalta... ei ihmiskunnan historian pituus kokonaisuudessakaan kovin kummoinen pyrähdys ole, jos sitä verrataan vaikkapa itse maapallon ikään... Joten eiköhän tässä voi vain rauhassa "nauttia" näistä itsetuhon tapahtumista. Elämmehän historiallisia aikoja... Ehkä todella historia - HIS STORY [engl. miehen tarina] alkaa olla loppunsa edessä. Miesten maailmanjärjestys on näyttänyt meille kykynsä...

 

Onko politiikalla sukupuolta Euroopan Unionissa?
11.3.2009

Euroopan unionin yksi harvoista naiskomissaareista (27 komissaarista on naisia 9), Ruotsin Margot Wallström on käynnistänyt internetissä keskustelun aiheesta "Naiset ja politiikka". Tempaus liittyy laajempaan keskusteluun naispoliitikkojen vähäisyydestä Unionin johtopaikoilla (ks. myös kampanja No Modern European Democracy without Gender Equality!).

Tulossa on EU:n parlamenttivaalit. Siihen liittyen EU:n julkaisemassa Eurobarometrissä on mielenkiintoinen selvitys, jossa kysyttiin onko politiikka miesvaltaista. Vastanneista 77% naisista ja 71% miehistä on sitä mieltä, että politiikka on miesten hallitsemaa. Suomalaisnaisista 51% on kyselyn mukaan ollut tätä mieltä.

Euroopan Unionin jäsenmaiden tulisi ehdokasasettelussaan aina nimetä sekä nais- että miesehdokas kuhunkin virkaan. Täten EU:n päätöselimissä voitaisiin virantäyttövaiheessa huomioida myös sukupuolten välinen tasa-arvo. Olen myös sitä mieltä, että EU -politiikkaan voitaisiin saada uusia painopisteitä, jos sukupuolijako olisi tasaisempi. Esimerkiksi hyvinvointipalvelut eivät ole tällä hetkellä kovin merkittävässä asemassa.

 

Mitä elvytetään - onko elvytyksellä sukupuolta?
24.2.2009

Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus julkaisi tammikuun 2009 työllisyyskatsauksen, josta ilmeni, että työttömistä työnhakijoista oli tammikuun lopussa naisia 8 129 (38,7 %) ja miehiä 12 868 (61,3%). Lomautetuista oli vuoden 2009 tammikuussa miehiä 2 197 (91 %, vuosi sitten 89 %). Ikäryhmittäin työttömiä (lom. pl.) naisia oli eniten 55-59 - vuotiaissa ja miehiä puolestaan 20-24 -vuotiaiden ikäryhmässä. Lue lisää >>

Kehitys seuraa 1990 -luvun alun talouslaman kehitystä. Tuolloin miesten työllisyys heikkeni voimakkaasti laman alussa, mutta laman loppupuolella miesten työllisyys vahvistui voimakkaasti, kun taas naisten työllisyys heikkeni. Naisten työllisyys ei myöskään toipunut samalle tasolle kuin ennen lamaa päinvastoin kuin miesten työllisyys. Naisalojen vaivoiksi tuli laman aikana myös määräaikaiset työsuhteet.

Taloutta elvytetään voimakkaasti erilaisilla tukipaketeilla. Suomen valtiokin on päättänyt kääntää kelkkansa ja siirtynyt lainan maksajasta lainan ottajaksi. Viime vuosien hyvinvointipalveluiden leikkauksiahan on perusteltu juuri sillä, että valtio haluaa maksaa pois lainojaan, joten sillä ei ole varaa maksaa kansalaisille hyvinvointipalveluita. Nåh, nyt se kaikki on mennyttä. Nyt otetaan velkaa, että heikompihermoista hirvittää. Ja ketä sitten elvytetään?

Hallituksen elvytystoimet suuntautuvat perinteisille miesaloille: rakentamiseen, vientiteollisuuteen, rahalaitoksiin. Hallitus tukee myös kuntia samalla kiristäen kuntien työntekijöitä pidättäytymään palkankorotusvaatimuksista. Koska julkinen sektori on naisten suuri työllistäjä, tämä tarkoittaa, että naiset eivät tule hyötymään elvytyksestä. Onko elvytyksellä sukupuolta? Näyttääpä siltä, että on!

 

Yliopistouudistus ja monitieteisten oppiaineiden kohtalo
5.2.2009

Yliopistolakiuudistus kuohuttaa tunteita ja ravisuttaa rakenteita... ja on saanut jo opetusministerinkin eroamaan. Saas nähdä, mikä soppa siitä syntyy. Henkilöstöryhmät ja opiskelijat marssivat uudistusta vastaan, valtaeliitti puolustaa.

Yliopiston uudistaminen ei totisesti ole onnistunut aikaisemminkaan. Senaattiyhtiöt perustettiin 90-luvulla hallinnoimaan julkisia tiloja ja sen seurauksena yliopistojen kustannukset nousivat pilviin. Ja mistäpä säästettiin? Oulun yliopistossa säästettiin opiskelijoille annettavasta opetuksesta vähentämällä ohjausta ja kasvattamalla ryhmäkokoja. Suurimmille ryhmille ei tahdo löytyä riittävän isoa luentosalia. Myös monitieteisiä oppiaineita rokotettiin: naistutkimukselta jäädytettiin virat huolimatta siitä, että professuurin oli opetusministeriö myöntänyt sillä ehdolla, että yliopisto vakinaistaa sen ja yliassistentuurin ministeriön rahoituskauden (5 vuotta) jälkeen. Myös kasvatustieteellistä ja humanistista tiedekuntaa rokotettiin voimakkaasti.

Muutama vuosi sitten uudistettiin palkkajärjestelmä. Sen piti taata oikeudenmukainen palkka läpinäkyvän arviointijärjestelmän avulla. Myös palkkatasa-arvon väitettiin lisääntyvän. Opetusministeriö lupasi, että kenenkään palkka ei laske. Mitä tapahtui? Sukupuolten välinen palkkaero on kasvanut. Ylätason palkat ovat nousseet ja alatason palkat ovat laskeneet. Eniten ovat laskeneet tutkijoiden palkat. Palkkojen määräytyminen tapahtuu näennäisen keskustelevasti työntekijän ja esimiehen välillä. Tämän keskustelun tuloksena syntyvä esitys toimitetaan palkkaryhmälle, joka jäseniä ei tunneta. Heidän tekemästään päätöksestä ei ole valitusoikeutta.

Onko tämä enää länsimaista demokratiaa? Ja kyse on maamme korkeinta opetusta antavasta tahosta!

Näiden viimeaikaisten uudistusten perusteella on henkilöstöryhmien ja opiskelijoiden epäluulo yliopistolakiuudistusta kohtaan ymmärrettävä. Valtionhallinnolla on ollut ketunhäntä kainalossa myös aikaisemminkin.

Huoli monitieteisten oppiaineiden kohtalosta on saanut myös Tasa-arvoasian neuvottelukunnan vetoamaan naistutkimuksen aseman säilyttämisen puolesta. Lue lisää >>