- päivitetty 1.8.2007 -
pic005 | etusivu | tuotokset |
pic001 | index |
|yhteystiedot |
| Kuvat & teksti © Leena Teräs |
ged-scanning.com/leenateras/

Kirjoituksia vuosilta

Päätön tarina siilestä – tarkkaavaisuutta trimmerien ja raivaussahojen käyttöön
1.8.2007

Kirjoitus on julkaistu useiden lehtien mielipidesivuilla elokuussa 2007.

Pyyntö työvälineiden myyjille ja ostajille

PÄÄTÖN TARINA SIILESTÄ – tarkkaavaisuutta trimmerien ja raivaussahojen käyttöön

Päivänä eräänä olin kävelyllä ja kohtasin pienen nyrkinkokoisen siilen hoipertelemassa vastaani. Hoipertelemassa – kyllä. Todistettavasti siilikin voi hoiperrella. Kyse ei ollut auringonpistoksesta, vaikka kuuma keskipäivä olikin. Lähemmin tarkasteltuani huomasin jotakin outoa siilen päässä: siitä oli leikkautunut puolet pois. Näky oli kauhistuttava. Kipu mahtoi olla valtava.

Otin yhteyttä tuttavaani, biologian tohtoriin, joka oli yliopistossa johtanut siilitutkimusta. Minua jäi askarruttamaan, mikä on voinut aiheuttaa siiliparalle tuon kammottavan vamman. Hänen mukaansa todennäköisesti raivaussahan tai trimmerin käyttäjä oli ollut asialla. Siilillä kun on tapana nukkua päivät heinikossa ja aktivoitua liikkeelle sitten hämärissä. Kun innokas ihminen sitten koneensa kanssa jyristelee paikalle, niin siilelle on vaarassa käydä huonosti. Tässäkin kohtaamisessa. Siili on vaikea havaita heinikosta ennen kuin on liian myöhäistä, varsinkaan jos ei tiedä/välitä varoa.

Esitänkin toivomuksen trimmerien ja raivaussahojen myyjille: voisitteko huomioida näiden pikku otusten olemassa olo tiedottamalla asiakkaitanne asiasta. Ostajille esittäisin toivomuksen siitä, että kyseisiä koneita käyttäessänne ottaisitte huomioon, että luonnossa todellakin on vielä elämää ja näillä koneilla voi aiheuttaa suurta kärsimystä luontokappaleille.

Pelastetaan edes siilet


Implementing equal opportunities in the labor market
22.7.2007

Artikkeli on julkaistu kansainvälisessä julkaisussa "Implementing Equal Opportunities of Women and Men in Policy and on the Labour Market". Artikkeli julkaistu myös teoksessa "Growth by Looking At Diversity - Guide of Good Practices to Valorise the Diversities on the Labour Market".

Implementing equal opportunities in the labor market (cooperation with employers)

Segregation is deep in the field of transportation and logistics. According to Statistics Finland, the proportion of female transport entrepreneurs was less than six percent. The number of female drivers in 2006 is 10.8 percent in passenger traffic and only 2.0 percent in cargo traffic, according to the Transport Worker's Union.

The impact of the family in the business is quite strong mainly in those fields where deep segregation is a norm. The encouraging atmosphere and positive role models are important when women begin to think about male dominated professions. To be a daughter of a transportation entrepreneur is a good passport for later entrepreneurship.

Equal opportunities projects in Finland
JAKK model of practice is very familiar in Finland, where development projects for increasing equal opportunities has been going on already three decades. In nationwide research and networking project Desegregating Labour markets (Equal National Thematic Work 2002-2004) essential research question was: “Why we are still doing these equal opportunities –projects with the same content and same actions? What has happen to dissemination and mainstreaming of the results?” Data consisted of almost two hundred projects, which has been executed during past three decades. Result of the research were as follows
1) action plan of a equal opportunities project should always include awareness raising of the construction of a gender and how it influence at all levels of the society
2) organisations involved at the project should also commit to awareness raising processes and should proceed to internal evaluation and development of the equal practices
3) projects should be long enough because processes takes time
4) desegregation of labour markets is a problem of the whole society and there should be simultaneous and on-going evaluation and constant development on all fields of the society
5) there’s a strong connection between segregated labour markets and many practices which are common in the society (such as pay gap, short term employment, internal migration)
6) workers of equal opportunities projects are usually in marginal and without any support of the organisation they are working in, that could influence schedules and effectiveness and reduce results of the mainstreaming.

The segregation of the labour markets is very diverse problem which has intertwined to many societal structures. With the help of it we keep up economic inequality, division and valuation of tasks and duties and thus polarization of hierarchy and power between sexes.

In Finland desegregation actions takes place almost without exception among women and girls, despite of the fact that 90% of boys aged 15 do decide to go male dominated professions and fields (78% of girls select female dominated, Kolehmainen 1999). An explanation to this can be found from the gender hierarchy. Male who choose female dominated profession select lower valued choice. That is very true if we look at working conditions and especially wages, but male’s position in female dominated organization is very different than female in male dominated surroundings. In Finland there has been even campaigns and strategies to prevent a profession to change from male dominated to female dominated. Repeatedly the argument has been that it will reduce respect and value of the profession and stop favourable development of wages. This happened f.eg. in the end of 1980’s to a profession of physician.

Impact of traditional gender roles
The problems of labour markets divided according to gender are not solved by just trying to change women and girls. The attitudes of females towards male dominated professions are not the reason for the gender segregated working life. Rather, the attitudes reflect the cemented attitudes on culturally segregated gender socialization, gender based expectations and gender based exclusions, under whose shadow girls (and boys as well) grow from babyhood and live their everyday lives (Teräs 1/2005). This is clearly seen at the stage of life when choice of career is made. At the age 15-16 young people also goes thru the phases of puberty. In puberty, subjective gender identity enters a stage of re-definition. This is seen as second round of identification constructing process.

Originally gender identity develops when a child is 2-3 years old. At that age a child has entered to stage where she/he definitely know her/his own sex and is able to make accurate observations of the people around. Perception of self is grown by interaction with the people who surrounds the baby. The baby has very limited means to communicate, thus hers/his reactions are interpreted on the basis of expectation of gender related behaviour. Gradually the child is learning accepted behaviour and her/his performance of the gender begins to be flawless. At the second round of identification process, in puberty, it is vital that relation to opposite sex must be defined. This is because of heteronormativity nature of the society (heterosexuality is seen as a prime and only orientation). In the gore of gender identity is a concern that do members of the opposite sex approve me and my performance of the gender I am representing. Gender stereotypes acts as guidelines to youngster who seeks hers/his identity. Stereotypical behaviour tends to become heightened in a state of re-definition, and the entertainment industry with its excessive emphasis on sexuality also steers in this direction. In the school system, choice of career falls at this highly stormy stage of personal development. Traditional orientation in career choice is boosted by traditional gender roles, heteronormativity and the media. (Teräs 2/2005).

In the core of desegregation
The situation in the labour markets doesn’t change if our educational system and traditions don’t change. Impact of development work made in worklife is only reconstructive, almost cosmetic. If we desire some permanent results, then we need to focus on educational system and it’s traditions. In Finland the school is major implementator of traditional gender roles. School subjects such as handicrafts and gym are divided according to gender and thus the content of those subjects tends to vary based on gender. Also some other subjects are labelled as girlish or boyish, such as Language studies, Math and Science studies. So it’s not rare that a girl in her puberty suddenly lose her interest in Math. Mathematical talent doesn’t include in the feminine role. Classroom practices are also very gendered. Boys are allowed to talk without permission, to wonder around the classroom and to rise against the teacher. Whereas girls are expected to behave nice and quiet, be supportive to a teacher and even calm down their peer classmates. The performances of the pupils has also interpreted in gendered way, girl is hardworking as boy is intelligent. (Teräs 2/2005).

In WomenIT –project there were local experiments were curriculum was re-organised in a way that there were single sex groups in subjects which opposite sex was dominated. This way f.eg. a Science class full of girls were able to increase their knowledge and skills without boys domination and interruption. That effected very favourably both pupils as well as teacher. Teacher avoided more easily favouring and focusing on boys. Also examples which were used for explaining some phenomenon were connected to girls’ life and interest. (Teräs 2004).

In 1970’s Finnish Ministry of Education introduced a model of Comprehensive School and it’s national curriculum, where equality was the central value. Back then there was a belief that equality is gained by written curriculum in gender neutral way. “When gender is not visible, then we are equal.” The goal is fantastic, but the means to achieve it is inadequate. What happened in Finland was that we end up to believe that we really have gained gender equality. “The model country of Equality” was labelling our society. Researches of several decades were overlooked by belief of this myth. Our society faced new situation when we joined in European Union. There were many countries which we ahead of us in terms of gender equality. The process has been painful but gradually we’re willing to take those essential steps towards gender equality. Gender need to be make visible and impact of gender in all practices and decisions should evaluate. That is the true way – the only way - to gain gender equality.

Literature
Kolehmainen, Sirpa (1999) Naisten ja miesten työt. Työmarkkinoiden segregoituminen Suomessa 1979-1990 (Women’s work, men’s work. Segregation of Labour Markets in Finland between 1979-1990). Tilastokeskus, tutkimuksia 227. Helsinki.

Teräs, Leena et al. (eds. 2004) WomenIT –projektit ja hyvät käytännöt (Introduction to WomenIT local development projects and best practices). Painotalo Seiska, Iisalmi

Teräs 1: Teräs, Leena (eds. 2005) Koulutus, sukupuoli ja teknologia – näkökulmia segregatioon. Rannikon laatupaino, Raahe. (Abstracts of Articles in English: Education, Gender Socialisation and Technology – Perspectives to Segregation)

Teräs 2: Teräs, Leena (2005) What are girls and boys like – the impact of gender stereotypes on perception of self and on equality in Leinonen, Eija (eds. 2005) Equal Practices in Education, Guidance and Working Life, Painotalo Seiska, Iisalmi.

 

Onko sukupuolella väliä Pohjois-Pohjanmaalla?
10.6.2007

Artikkeli on julkaistu teoksessa Tasa-arvo käytännössä - työkaluja projektityöhön

Onko sukupuolella väliä Pohjois-Pohjanmaalla?

Maakuntaohjelman sukupuolivaikutusten arviointi – kuvaus Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2007-2010 suvauksesta

Taustaa
Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman sukupuolivaikutusten arviointi (suvaus) toteutettiin osana SOVA-prosessia, joka toteuttaa lakia viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arvioinnista . Suvaus oli osa kestävän kehityksen, tarkemmin sosiaalisen kestävyyden arviointia.

Pohjois-Pohjanmaan liiton viranomaiset olivat aloitteentekijöitä suvaus-prosessille. SINNI voimavarakeskusta pyydettiin mukaan ympäristövaikutusten arviointiryhmän (YVA) toimintaan, jonka muodostivat rahoittaja- ja ympäristöviranomaisten edustajat. Kevään 2006 aikana ryhmässä käytiin läpi maakuntaohjelmaa toimenpidekohtaisesti. SINNI voimavarakeskuksella oli vastuualueenaan sukupuolivaikutusten arviointi. Näkökulmaa laajennettiin prosessin aikana kattamaan myös eri ihmisryhmien välisen sekä alueellisen tasa-arvon tarkastelun.

Sukupuolivaikutusten arviointi – mitä se on?
Sukupuolivaikutusten arviointi on tasa-arvon valtavirtaistamisen menetelmä, jonka avulla suunniteltua toimenpidettä arvioidaan naisten ja miesten kannalta. Kyseessä on väline, jolla tehokkaammin ja läpinäkyvämmin voidaan seurata resurssien kohdentumista. Suvaus on siis eräänlaista kustannustehokkuutta.

Suvauksen avulla voidaan
• tarkastella monipuolisemmin ongelmaa, johon haetaan ratkaisua
• selkeyttää ja konkretisoida tavoitteita
• täsmentää toimenpiteitä ja siten tehostaa niiden vaikutuksia
• tarkentaa tuloksia

Sukupuolivaikutusten arviointi on nimenomaan päätöksenteon väline. Vasta kun suunnitellun toimenpiteen vaikutukset on arvioitu, on päätöksentekoon riittävät perusteet. Ilman arviointia päätöksenteko tapahtuu ”sokkona”, jolloin vain oletetaan, että toimenpiteellä on suotuisat vaikutukset.

Sukupuolivaikutusten arviointi liittyy keskeisesti myös tasa-arvolakiin , joka velvoittaa erityisesti viranhaltijoita, mutta myöskin työnantajia, edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Suvauksen avulla voidaan estää tiedostamaton epätasa-arvoisen tilanteen uusintaminen ja nostaa esiin muutosta kaipaavat toimintatavat. Erityisen tärkeää tämä on silloin, kun on kyseessä verovarojen käyttö. Suomessa molemmat sukupuolet osallistuvat samassa suhteessa työelämään ja siten keräävät verotuloja valtiolle. Tulisi pitää huolta, että verovaroin kustannetut palvelut ja tukitoimet hyödyttävät molempia sukupuolia tasapuolisesti.

Suvauksen tavoitteet
• yhtäläisten mahdollisuuksien turvaaminen
• välillisen syrjinnän estäminen
• toiminnan laadun parantaminen
• hallinnon läpinäkyvyyden lisääminen
• toiminnan vaikutusten läpinäkyvyys
• taloudellisten yms. resurssien kohdentaminen tehokkaasti
• toteuttaa tasa-arvolakia

Sukupuolivaikutusten arvioinnissa on kysymys nimenomaan mahdollisuuksien tasa-arvosta (equal opportunities). Yhteiskunnan tehtävä on luoda yhtäläiset mahdollisuudet yksilölle toteuttaa omaa inhimillistä potentiaaliaan . Ihmisestä itsestään tulee olla kiinni käyttääkö hän mahdollisuuksiaan hyväkseen ja millä tavoin.

Suvauksen avulla voidaan nostaa esiin myös välillinen syrjintä, joka on vaikeasti havaittavissa ilman erityistä tarkastelua. Syrjivät käytännöt ovat usein hienovaraisia tai totuttuja toimintatapoja, joita vain ei ole tarkasteltu moninaisesta näkökulmasta. ”Välillisenä syrjintänä pidetään sitä, että näennäisesti puolueeton sääntö, peruste tai käytäntö saattaa henkilöt näiden rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vamman, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella epäedulliseen asemaan muihin henkilöihin nähden, paitsi jos käytännöllä on puolueettomasti perusteltavissa oleva oikeutettu tavoite” .

Suvauksen avulla voidaan niin poliittisia kuin hallintoprosessejakin arvioida, kehittää ja uudelleen organisoida siten, että sukupuolten tasa-arvo otetaan huomioon läpäisyperiaatteena. Ihannetilassa tämä tapahtuu kaikissa toimissa, kaikilla tasoilla ja kaikissa tilanteissa. Toiminnallisena tavoitteena on, että arvioinnin suorittavat ne toimijat, jotka kyseisiä toimintoja muutoinkin harjoittavat. Kyseessä on siis eräänlainen jatkuva oman toiminnan arviointi.

Milloin suvata?
Sukupuolivaikutusten arviointia voidaan käyttää kaiken päätöksenteon välineenä, kun halutaan tarkentaa ja tehostaa resurssien kohdentumista ja vaikutuksia. Suvaus tulisi ehdottomasti tehdä aina kun toimenpide kohdistuu ihmisryhmiin. Myös silloin on suvattava, kun toimenpide kohdentuu sellaisille alueille, joilla naisten ja miesten välillä on merkittäviä eroja, kuten
• taloudellinen asema
• vanhemmuus, työn- ja perheen yhteensovittaminen
• koulutus
• työllistyminen
• ammatillinen ja urakehitys
• yhteiskunnalliset vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet
• terveys ja sairastavuus sekä niihin liittyvien palveluiden tarve
• turvallisuus ja väkivallan uhka
• ajankäyttö, harrastukset ja virkistystarve

Välilliset vaikutukset voivat olla resurssien jakautumisen näkökulmasta aivan vastaavaa merkitysluokkaa kuin suorat vaikutukset. Näennäisesti sukupuolineutraali resurssointi tieverkon parantamiseen paljastaa tarkemmassa arvioinnissa suuria hyötyeroja työllistymisen ja elinkeinojen kannattavuuden suhteen. Kun työelämä on voimakkaasti segregoitunut perinteisiin naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin, niin tiestön rakentaminen kuin sen ammattikäyttö tukee nimenomaan miesvaltaisten alojen työllistymistä ja liikevaihtoa.

Kokemuksia maakuntaohjelman suvausprosessista
Pohjois-Pohjanmaalla sukupuolivaikutusten arviointia käytettiin nyt ensimmäisen kerran maakuntaohjelman valmistelussa. Varsinainen arviointi tehtiin huhtikuussa käytössä olleelle ohjelmaversiolle. Tämän jälkeen maakuntaohjelmaa vielä muokattiin ja lopulliseen versioon ovat YVA-ryhmän arvioinnit vaikuttaneet selkeästi.

Kevään aikana myös koottiin poikkisektoraalisia foorumeita keskustelemaan ohjelman tasa-arvo- ja kansainvälisyyssisällöistä maakuntaohjelman kirjoittajien kanssa. Foorumien työskentelyyn osallistui muutaman kuukauden aikana useita tasa-arvotoimijoita sekä järjestökentän edustajia . Syksyllä järjestettiin avoin keskustelutilaisuus niin rahoittajaviranomaisille kuin asiasta kiinnostuneelle yleisölle artikkelin otsikon teemalla ”Onko sukupuolella väliä Pohjois-Pohjanmaalla”. Tilaisuuden keskustelua pohjustettiin sillä, mitä valmisteilla olevan maakuntaohjelman suvaus-arviointi on nostanut esiin.

Suvaus-prosessin suurimmat käytännön haasteet olivat käytettävissä oleva tilastomateriaali sekä ohjelmatekstin kirjoitustyyli. Suomalaisena perinteenä näyttää olevan se, että ohjelma- ja strategiatekstit kirjoitetaan yleisellä tasolla. Tällöin myös teksti on sukupuolineutraalia. Tämä pohjautunee käsitykseen: kun sukupuolta ei mainita, sillä ei ole merkitystä ja täten saavutetaan tasa-arvo. Kuitenkaan samaa käytäntöä ei harjoiteta muulla tavoin jaoteltujen ihmisryhmien kanssa. Etnisyys, ikä ja vammaisuus ovat jaotteluja, jotka esiintyvät myös ohjelma- ja strategiateksteissä. Vain sukupuolten välisen tasa-arvon osalta oletetaan, että sukupuolen häivyttäminen tuottaa tasa-arvon. Vaikka ohjelmatekstiä kirjoitetaan neutraalisti, voidaan havaita, että ohjelmatekstien kirjoittajilla on ollut jokin ihmisen prototyyppi mielessään toimenpiteitä kirjoitettaessa. Yleensä prototyypille on määriteltävissä myös sukupuoli.

Toinen haaste suvauksen toteutuksessa oli relevantin tilastotiedon vähäinen määrä. Sukupuolierityistä tilastointia ei maakuntatasolla ole riittävästi, jotta tarkkaa ja tieteellisesti rakennettua analyysia voitaisiin toteuttaa. Suvaus-prosessi olisi siis vaatinut enemmän resursseja, jotta tarvittava tilastotieto olisi voitu samalla kerätä. Tästäkin syystä tämänkertainen suvaus toteutettiin ”kevyellä otteella” hyödyntäen olemassa olevia materiaalia.

Sukupuoli- ja tasa-arvovaikutukset kuvattiin taulukkomuotoisena, jossa eriteltiin toimenpidekohtaisesti sukupuolirelevanssin niin suorat kuin välilliset vaikutukset sekä omana sarakkeenaan muut tasa-arvovaikutukset. Perusteita kuvattiin lyhyin esimerkein ja kirjallisessa versiossa tehtiin toimenpidekohtaisesti yhteenveto. Taulukon etuna voidaan katsoa olevan sen havainnollisuus ja sen avulla voidaan nopeasti tarkastella toimenpiteen arviointiperusteet. Tämä kuitenkin edellyttää vuorolukua varsinaisen maakuntaohjelman tekstin kanssa, jotta otsikkotasoisesti esitetty ohjelman sisältö konkretisoituu.

Mitä opimme – tavoitteet ja tarpeet
Jotta suvaus-työkalua voidaan täysimääräisesti hyödyntää, olisi toimenpiteiden seurantaan panostettava. Tämä tuottaisi myös niin päätöksentekoon kuin arviointiin tarvittavaa tilastotietoa. Tilastointiin tulisi kehittää sukupuolierityistä näkökulmaa, johon voi käyttää pohjana eri tieteenaloilla ja organisaatioissa tuotettua sukupuolitietoista tutkimustietoa.

Sukupuolivaikutusten arviointi vaatii myös resursseja. Mitä vähäisempää on saatavilla olevan käyttökelpoisen tilastotiedon määrä, sitä suuremmat resurssit tulisi suvaukseen suunnata. Suvaus-prosessiin voi liittää myös tilastotietojen keräämisen, jolloin tilastointikäytäntöjä saadaan kehitettyä.

Sukupuolivaikutusten arviointi on tehokkaimmillaan ja aidoimmillaan silloin, kun päätöksentekijä tai ohjelman kirjoittaja suvaa omaa tuotostaan, oman toiminnan arvioinnin tapaan. Joskin vuorovaikutteinen arviointiprosessi muiden toimijoiden kanssa on omiaan avaamaan näkökulmien moninaisuuden ja siten vaikuttamaan myönteisesti toiminnan läpinäkyvyyteen.

Suvaus-työkalu on sovellettavissa viranomaispäätöksistä kaikkeen päätöksentekoa vaativiin toimiin. Se olisi hyödyllinen työkalu myös muilla sektoreilla kuin viranomaistyössä.

Hanketyön tasa-arvohaasteet
Alkaneella EU -rahastokaudella on uusi vaatimus, jonka mukaan tasa-arvo tulee ottaa hanketyössä huomioon läpäisyperiaatteena. Aikaisemman kauden ohjelma-arvioissa on arvioitu mm. ohjelmien tasa-arvonäkökulmien toteutumista, resurssien jakautumista sukupuolten välillä ja hanketoiminnan suunnitelmallisuutta sekä toimenpiteiden tehokkuutta . Näissä kaikissa on havaittu selkeitä epäkohtia. Nyt uutena haasteena on tasa-arvon huomioon ottaminen hankesuunnittelun alkumetreiltä saakka.

Hanketyössä suvaus olisi tehokas työkalu, jonka avulla voidaan tarkentaa hankkeitten suunnitelmallisuutta ja tehostaa sekä oikeudenmukaistaa resurssien käyttöä. Se on myös ainoa keino, jolla voidaan toteuttaa hanketyön tasa-arvon läpäisyperiaate. Työkalun käyttöönotto vaatii tietoaineksen haltuunottoa ja resursseja, mutta ennen kaikkea tahtoa edistää tasa-arvoa suunnitelmallisesti.

Mitä suvaus vaatii
• asiantuntemusta, joka tarkoittaa esim. tutkimuspohjaista tietoa sukupuolesta, sukupuolijärjestelmästä, sukupuolten välisistä suhteista
• sukupuolierityistä tilastointia ja seurantaa
• arviointiprosessien hallintaa
• resursseja arvioinnin tekemiseksi
• päätöksen ja halun toteuttaa tasa-arvolain velvoitetta

 

Does gender matter in the Oulu Region?
10.6.2007

Artikkeli on julkaistu teoksessa Putting Equality into Practice - A Toolkit

Does gender matter in the Oulu Region?

Gender impact assessment (GIA) on the Regional Strategic Programme – the case of GIA on the Regional Strategic Programme of the Oulu Region 2007– 2010

Background
The gender impact assessment (GIA) on the Regional Strategic Programme of the Oulu Region was performed as part of the process based on the Act on the Assessment of the Impacts of the Authorities’ Plans, Programmes and Policies on the Environment. The GIA was part of the assessment of sustainable development – or more precisely, social sustainability.

The GIA process was initiated by the Council of Oulu Region. SINNI Centre Inc. - - Equality & Diversity Consultancy - Clinic for Women Entrepreneurship & Employment - Regional Resource and Empowerment Centre for Women - was asked to participate in the work of the environmental impact assessment (EIA) group, consisting of representatives of funders and environmental authorities.

In spring 2006 the group assessed the Regional Strategic Programme specifically for each measure. SINNI Centre was responsible for the gender impact assessment. During the process the perspective was widened to also cover equality between different groups of people and regional equality (The Non-Discrimination Act).

Gender impact assessment – what is it?
Gender impact assessment (GIA) is a gender mainstreaming tool that helps assess how a planned measure will affect women and men respectively. It is a tool for more efficient and transparent monitoring of resource allocation. Consequently, GIA is a cost-efficiency tool.

GIA can be used to:
• take a more diverse look at a problem that needs to be solved
• make objectives clearer and more concrete
• make measures more specific and therefore increase their effectiveness, and
• make results more specific and focused.

Gender impact assessment is specifically a decision-making tool. Not until the impacts of a planned measure have been assessed are there sufficient grounds for decision-making. Without an assessment a decision is made “blind”, with those involved only able to assume that the measure will have positive impacts. Gender impact assessment is also closely related to the Finnish Equality Act which obliges particularly government officials but also private employers to promote gender equality purposefully and systematically.

GIAs can help prevent the unconscious regeneration of an unequal situation and draw attention to practices and policies that need to be changed. This is particularly important when tax revenue is being spent. In Finland both genders participate in employment in the same proportion and therefore generate tax revenue for the state. Care should be taken to make sure that both women and men benefit equally from services and support measures funded from tax revenue.

The objectives of GIA include:
• securing equal opportunities
• preventing indirect discrimination
• improving the quality of activities
• increasing government transparency
• creating transparency of the impacts of activities
• allocating financial and other resources efficiently, and
• implementing the Equality Act.

Gender impact assessments are specifically about equal opportunities. It is society’s duty to create equal opportunities for individuals to realise their human potential. It must be up to the individual whether and how they will utilise their opportunities.

GIA can also spot indirect discrimination, which is hard to detect without specific examination. Discriminatory practices are often subtle or conventional practices that simply have not been viewed from diverse perspectives.“Indirect discrimination occurs when an apparently neutral provision, criterion or practice would disadvantage people on the grounds of racial or ethnic origin, religion or belief, disability, age or sexual orientation unless the practice can be objectively justified by a legitimate aim.” (Stop discrimination infomaterial)

GIA can be used to evaluate, develop and reorganise political and administrative
processes to ensure the mainstreaming of gender equality. In an ideal situation this takes place in all activities, at all levels and in every situation. The operational objective is that the assessment is performed by the actors who in any case carry out the functions. In a way GIA is a type of continuous self-assessment.

When is it time for gender impact assessment?
Gender impact assessment can be used as a tool in all decision-making with the aim to make resource allocation and impacts more focused and effective. A GIA should always take place when a measure is targeted at groups of people. GIA is also needed when a measure is targeted at areas where there are major differences between women and men, such as:
• financial status
• parenthood, reconciliation of work and family life
• education and training
• access to employment
• occupational and career development
• opportunities for influencing and participation in society
• health and ill health and need for related services
• safety and threat of violence
• time use, leisure activities and need for recreation.

From the perspective of resource distribution, the significance of indirect impacts can be as high as those of direct impacts. Apparently neutral resource allocation for road network improvement will under closer assessment prove to entail major differences in benefits gained regarding access to employment and profitability of livelihoods. When the labour market is highly segregated into traditional women’s and men’s jobs and sectors, road construction and road use for business purposes specifically supports employment and business profitability in male-dominated sectors.

Experiences from the GIA process on the Regional Strategic Programme
The Oulu Region used GIA in the preparation of its Regional Strategic Programme for the first time in 2006. The GIA proper assessed the programme version available in April. After this, the Regional Strategic Programme underwent further formulation, and the final version was clearly influenced by the EIA group’s assessments.

The spring also saw the organisation of cross-sectoral forums for discussions about the equality and internationality contents of the Programme with those formulating it. Several equality actors and NGO representatives participated in the forums’ work over a period of a few months. In the autumn an open discussion event was organised for funding authorities and interested public under the theme “Does gender matter in the Oulu Region?” The subject was introduced for discussion with a presentation on the findings of the GIA on the Regional Strategic Programme under preparation.

The biggest practical challenges of the GIA process were the poor availability of statistical data and the style in which the Programme text is written. It appears to be a Finnish tradition to write programme and strategy texts at a general level. This also makes the text gender-neutral. This is probably based on the idea that when the gender is not mentioned, it is not significant and consequently equality is reached. But this practice is not applied when it comes to dividing people into groups on other grounds. Ethnicity, age and disability are divisions that do appear in programmes and strategies. Gender equality is the only field where it is assumed that making gender invisible will result in equality. Even though programme texts are neutral, it is obvious that those writing them have though of some prototype human when writing down the measures to be taken. Usually the gender of the prototype can also be defined.

Another challenge in the GIA process was the scarcity of relevant statistical data. There is not enough gender-disaggregated data at regional level in Finland to enable accurate and scientifically constructed analyses. Therefore the GIA process needed more resources so that the necessary statistical data could have been collected in this context. This is why this time the GIA was a “light” one, utilising existing material.

Gender and equality impacts were given in a table, breaking the direct and indirect gender impacts down by measure and detailing other equality impacts in a separate column. The criteria for these were illustrated with brief examples, and the written version provided a summary for each measure. The advantage of a table is that it is highly graphic and allows a quick examination of the assessment criteria of each measure. The downside is that the table needs to be read side by side with the actual programme text in order to obtain a more concrete idea of the programme
contents, which are only presented as headlines in the table.

What did we learn? Objectives and needs
For GIA to be fully utilised as a tool, follow-up on measures should receive more focus. This would also generate statistical data needed in decision-making and assessments alike. A gender-specific perspective on the compilation of statistics should be developed, based on gender-aware research data produced by different research sectors and organisations.

Gender impact assessments also call for resources. The smaller the amount of usable statistical data available, the larger the resource allocation to GIAs should be. A GIA process can also involve the collection of statistical data, enabling the development of related practices.

A GIA process is at its most effective and genuine when decision-makers or programme writers perform it on their own outputs, much like performing a self-assessment. On the other hand, an interactive assessment process with other actors tends to open up a diverse range of perspectives and therefore increases transparency.

The GIA tool used in government decisions can also be applied to all measures that call for decision-making. GIA would be a useful tool in sectors other than government too.

Equality challenges of project work
The current European programming period has been set a new requirement
whereby equality must be mainstreamed into all project work. Programme evaluations in the previous period assessed issues including the realisation of gender perspectives in programmes, resource allocation between the genders, and the degree of planning in project activity and the effectiveness of measures taken. Obvious room for improvement has been detected in all of these. Now a new challenge is to take gender equality into account from the very first steps of project design.

In project work GIA can be an efficient tool that helps increase the degree of planning and make resource use more efficient and equal. It is also the only way to implement the principle of gender mainstreaming in project work. The adoption of this tool calls for information and resources but– above all – the will to systematically promote equality.

What does GIA call for?

  • expertise, including research-based information about gender, the gender system, gender relations
  • gender-specific statistics and monitoring
  • management of assessment processes
  • resources necessary for GIA
  • the decision and will to fulfil the obligation set in the Equality Act.

 

Naisten resurssikeskukset odottavat ministerin lupaamaa perusrahoitusta
15.5.2007

Naisresurssikeskuksia koskevan artikkelin kirjoitin toimiessani Suomen Naisresurssikeskusten yhdistyksen tiedottajana. Artikkeli on julkaistu useissa sanomalehdissä

Suomen Naisresurssikeskusten yhdistys ry pahoittelee jäsenorganisaationsa Pohjois-Karjalan Karellikeskus Oy:n taloustilannetta.

Yhdistys painottaa, että Karellikeskuksen konkurssi vain konkretisoi sen, että
naisresurssikeskukset tarvitsevat perusrahoitusta hankerahoituksen lisäksi. Naisresurssikeskusten ensimmäisen aallon jälkeen resurssikeskustoiminta on päättynyt jo mm. Seinäjoella, Vaasassa, Lahdessa ja Porissa. Toiminnan päättymisen syy on aina ollut toiminnan riippuvaisuus hankerahoituksesta.

Sisäasiainministeriön toimeksiannosta vuosina 2004-2005 tehtiin selvitys Alueellisen naisresurssikeskusohjelma kehittämissuunnitelmaksi. Sen tavoitteena oli

a) käynnistää prosessi, joka johtaa naisresurssikeskusten elinvoimaisuuden vahvistamiseen ja kansallisen kattavuuden kasvattamiseen eurooppalaiselle tasolle

b) tuottaa ehdotus alueellisen naisresurssikeskusohjelman sisällöksi ja toteuttamissuunnitelmaksi, jonka tuloksena kymmenkunta maa- tai seutukuntaa voi alkaa toteuttaa ohjelmaa.

Selvityksen tuloksena syntyi Naisten voimavaraohjelma (http://www.sinni.fi/liitetied/NAVARA.pdf), jonka tarkoituksena on varmistaa naisresurssikeskusten perusrahoitus. Rahoitus ei ole vielä kuitenkaan käynnistynyt.

Resurssikeskusten toinen aalto
Naisten resurssikeskusten toiminta on jälleen aktivoitunut niin Suomessa kuin Euroopassakin. Esim. Ruotsissa naisresurssikeskuksia on yli 100. Naisten resurssikeskukset ovat naisten osaamiskeskuksia, joissa syntyy mm. sosiaalisia innovaatioita. Suomessa resurssikeskustoiminnan toisen toiminta-aallon (ensimmäinen 1990-luvulla) aikana resurssikeskuksia toimii seuraavilla paikkakunnilla (suluissa perustamisvuosi):

  • Kokkola, Osuuskunta Naisten Talo (perustettu 1995)
  • Joensuu, Pohjois-Karjalan Karellikeskus Oy (1999), keskukset myös Ilomantsissa, Lieksassa ja Tohmajärvellä
  • Vantaa, Nicehearts ry. (2001)
  • Iisalmi, Reaktori – naisten resurssikeskus (2004)
  • Kuopio, Reaktori – naisten resurssikeskus (2006)
  • Kajaani, Kainuun Naisten Talo Woimala (2005)
  • Oulu, SINNI voimavarakeskus Oy - Tasa-arvoneuvola - Monimuotoisuusklinikka - Naisyrittäjäparkki - maakunnallinen naisten resurssikeskus (2005)
  • Varkaus, Keski-Savon resurssikeskus Helemet (2005)

Lisäksi naisten resurssikeskuksia valmistelevaa toimintaa (hankkeita, selvityksiä) on mm. seuraavilla paikkakunnilla: Turku, Tampere, Pello, Rovaniemi, Lahti, Hämeenlinna, Raahe, Ylivieska, Kalajoki ja Pieksämäki.

Naisten resurssikeskukset ovat aluekehitystoimijoita. Keskukset ovat profiloituneet osin toisistaan poikkeavasti. Valtakunnallisen yhdistyksen avulla osaamisvaihtoa tehdään seuraavilla alueilla:

1) naisten yrittäjyyden ja työllistymisen tukitoimet
2) sukupuolitietoinen aluekehittäminen
3) tasa-arvon valtavirtaistaminen alueellisesti
4) monikulttuuristen naisten yhteiskuntaan integroitumisen tukeminen
5) naisten yhteiskunnallisen aktiivisuuden tukeminen

Naisten resurssikeskukset toimivat poikkisektoraalisesti yhteistyössä

  • julkisen sektorin kanssa työskennellään esim. suvauksen ja tasa-arvosuunnittelun tiimoilta sekä tehdään alueellista kehittämistyötä hankkeiden avulla
  • yksityisen sektorin kanssa: hankeyhteistyö, yrittäjyyteen liittyvät toiminnat
  • kolmannen sektorin kanssa: naisten resurssien näkyväksi tekeminen, naiskulttuurin tukeminen, naisten yhteiskunnallisen aktiivisuuden lisääminen, naisjärjestöjen toimintamahdollisuuksien lisääminen
    alueellisesti

Suomen naisresurssikeskusten yhdistys toivoo, että Joensuun naiset pysyvät mukana toiminnassa ja jaksavat jatkaa alueensa kehittämistä. Pohjois-Karjalan Karellikeskus Oy on työskennellyt hankerahoituksella erittäin
tuloksekkaasti. Yhdistys painottaakin, että myös naisten hyväksi tehtävää toimintaa tulee rahoittaa!

Kehittämistyön osaajien toiminnan rahoittamiseen tulee löytyä pysyvä rahoitus julkiselta sektorilta.

Lisätietoja www.sinni.fi/jarjestot/SNRK/

 

Naisten vuoden palkka kertyy 3 kuukautta miehiä myöhemmin
10.3.2007

Artikkeli on julkaistu useissa sanomalehdissä

Naisten vuoden 2006 palkkapäivä 10.3.2007
NAISTEN VUODEN PALKKA KERTYY 3 KUUKAUTTA MIEHIÄ MYÖHEMMIN

Suomessa on edelleen palkkaero naisten ja miesten välillä. Tämä ero on noin 20 prosentin suuruinen miesten hyväksi. Tästä johtuen naiset saavuttavat edellisvuoden palkan keskimäärin seuraavan vuoden maaliskuun 10. päivä. Naisen työvuoden pituus miehiin verrattuna on näin ollen 434 päivää!

MISTÄ PALKKAEROT JOHTUVAT?
Naiset ohittivat miehet koulutustasossa 1980-luvun aikana. Tämä ei kuitenkaan ole tullut näkyväksi palkkauksessa, vaan 20 prosentin ero on sitkeästi säilynyt Suomessa. Myös naisten uralla etenemisessä on esteitä. Puhutaan lasikatosta, joka vaikeuttaa naisten pääsemistä johtotehtäviin. Palkkaeron toisena selittävänä tekijänä pidetään Suomen työmarkkinoita, jotka ovat voimakkaasti jakautuneet naisten ja miesten aloihin ja ammatteihin. Naisvaltaiset alat ovat tunnetusti matalapalkka-aloja, jopa siinä määrin, että jonkin ammattikunnan ”naisistumisen” on todettu pysäyttävän palkkakehityksen. Kolmantena tekijänä pidetään naisten lyhyempää työhistoriaa, joka johtuu monesti mm. äitiyslomista. (Tämän myötä virheellisesti ajatellaan, että naiset tekisivät vähemmän töitä kuin miehet. Kyse on kuitenkin palkallisesta työstä, josta kertyy eläkettä.) Viimeisimmän tasa-arvobarometrin mukaan (2004) naiset tekevät edelleen valtaosan kotitöistä - tämän siis kodin ulkopuolella tapahtuvan työpäivän päätteeksi.

Tulopoliittisissa neuvotteluissa on useaan otteeseen keskusteltu ns. naispalkkaeristä, joiden avulla nostettaisiin kerralla naisvaltaisten alojen palkkatasoa. Tähän ratkaisuun ei ole koskaan päädytty. Tämä siitäkin huolimatta, että nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa on otettu tavoitteeksi naisten ja miesten palkkaeron pienentäminen. Varsinainen TUPO-neuvottelu käydään tällä hetkellä ilman naisvaltaisten alojen edustajia. On helppoa ”unohtaa” sellaisen ryhmän etujen ajaminen, joita ei ole kutsuttu paikalle.

JULKINEN RAHOITUKSEN JAKAUTUMINEN
Suomessa naiset muodostavat puolet työvoimasta ja näin ollen osallistuvat yhtä tarmokkaasti verovarojen keräämiseen kuin miehetkin. Tarkastellessa julkisen sektorin yritystoiminnalle myöntämiä tukia huomataan, että selkeästi eniten tuetaan miesvaltaisia toimialoja. Esim. Länsi-Suomen tavoite 2 ohjelman väliarvioinnissa todettiin, että 75% ohjelman tuesta suuntautui miesten hyväksi. Tämäkin on kytköksissä työelämän voimakkaaseen jakoon naisten ja miesten aloihin. Suomessa määrällisesti suurin tuki suunnataan teknologia- ja teollisuusaloille, jotka ovat hyvin miesvaltaisia. Vastaavasti tukia leikataan sosiaali- ja terveyspuolelta, jotka ovat naisvaltaisia aloja.

Sukupuolivaikutusten arviointi (suvaus) on menetelmä, jonka avulla voidaan kartoittaa miten rahavirrat liikkuvat ja miten suunnitelmat vaikuttavat eri ihmisryhmiin, erityisesti sukupuoliin. Menetelmää käyttämällä voidaan välttää tahaton eriarvoistaminen. Suvausta tehdään jo valtionhallinnossa mm. eri ministeriöiden budjetteihin ja sen käyttöä on aloitettu myös työehtosopimuksissa. Myös maakuntien, kaupunkien ja kuntien toimintaan tulisi suvaus ottaa peruskäytännöksi.

MITÄ PITÄÄ TEHDÄ?
Suomen Naisresurssikeskusten yhdistys esittää seuraavia pikaisia ja ensisijaisia toimenpiteitä samapalkkaisuuden edistämiseksi:

• Palkkaeron kaventaminen pitää edelleen ottaa mukaan hallitusohjelmaan ja siihen täytyy liittää selkeä toimenpideohjelma ja varata riittävät resurssit sen toteuttamiseksi.

• Naisvaltaisten alojen edustajat on kutsuttava tasavertaisina tuponeuvotteluihin. Seuraavan vaalikauden aikana on naispalkkaeriä jakaa vuosittain, jotta vaalikauden päättyessä palkkaero on enää 10%.

• Sukupuolivaikutusten arviointi otetaan käyttöön kaikkeen suunnittelu- ja strategiatyöhön julkisella sektorilla ja tukea sen käyttöönottoa myös yksityisellä sektorilla.

• Tasa-arvolain valvontaa on jalkautettava maakuntiin ja taattava sen tekemiseen riittävät resurssit.

• Viranomaisia koskevan tasa-arvovelvoitteen toteutumista on valvottava.

 

JUHLIVAT NAISJÄRJESTÖT TIIVISTIVÄT YHTEISTYÖTÄ PERUSTAMALLA OSAKEYHTIÖN
5.2.2007

Artikkeli on julkaistu useissa sanomalehdissä

Runebergin päivänä neljä naisjärjestöä

  • Oulun naisunioni ry.,
  • Oulun seudun yrittäjänaiset ry.,
  • Saran naiset – Oulun tutkijanaiset ry. ja
  • Suomalainen naisliitto

perustivat SINNI voimavarakeskus osakeyhtiön. Perustajajäsenillä on takanaan yhteensä kunnioitettavat 210 vuotta naiserityistä toimintaa. SINNI oy perustettiin pitkän prosessin päätteeksi. Perustetun osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja Taina Pitkänen-Koli Oulun naisunioni ry:stä sekä Ulla Paananen Saran naiset – Oulun tutkijanaiset ry:stä muistelivat, että jo 1980 –luvun lopulla tehtiin aloitteita naisten talon saamiseksi Ouluun. Tuolloin kuitenkin resurssit eivät aivan riittäneet tavoitteen saavuttamiseen.

Myös Oulun seudun yrittäjänaiset ry:n puheenjohtajiston Tuula Hautala ja Sirpa Tulimaa kertoivat oman jäsenkuntansa pitkään haaveilleet naisten yhteisen kokoontumispaikan olemassa olosta. Yrittäjänaisilla onkin ollut käytössä oma huoneisto, mutta eri naistoimijoiden yhteisestä tilasta saadaan toimintaan synergiaetua. Tiina Tervaskanto-Mäentausta, 100 -vuotiaasta Suomalaisesta naisliitosta sanookin, että juuri yhteistoimintaa muiden järjestöjen kanssa odotetaan heidän jäsenistössään eniten.

SINNI voimavarakeskus oy on yleishyödyllinen yhtiö, joka suuntautuu myös pitkäjänteiseen aluekehittämiseen, jossa mm. tuotetaan naisyrittäjyyden tukitoimia, kehitetään ratkaisuja naisten työllistymisen parantumiseen, kehitetään ratkaisumalleja maahanmuuttajanaisten kohtaamiin ongelmiin sekä koulutetaan ja neuvotaan tasa-arvoon liittyvissä asioissa, selvittää puolestaan projektipäällikkö Arja Packalén SINNI naisten businesshankkeesta. SINNI –projekteja on pyörinyt jo vuodesta 2005 alkaen ja niissä on työllistynyt 7 henkilöä. ”Myös sidosryhmäverkostossamme 1990-luvulta saakka olleiden kehittämisprojektien tuloksia pyritään tuotteistamaan, sillä projektien elinkaarikaari on valitettavan lyhyt ilman erityisiä toimenpiteitä”, selvittää Leena Teräs, joka toimii projektipäällikkönä nykyään SINNI mover-projektissa. Hänet kutsuttiin myös uuden yhtiön toimitusjohtajaksi oman toimen ohella (oto).

SINNI voimavarakeskuksen hankesuunnittelu aloitettiin vuonna 2004 ja sitä tehtiin eri naisjärjestöjen yhteistyönä. Hanke pilkottiin useammaksi pienemmäksi projektiksi, joista on tällä hetkellä saanut rahoituksen kolme SINNI –hanketta: SINNI naisten businesshanke, SINNI startti –projekti sekä SINNI mover –projekti. SINNI hankkeet ovat saaneet rahoituksen ESR-ohjelmasta ja rahoittajina toimivat Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan T&E -keskus sekä Oulun kaupunki. Hankkeita hallinnoivat Ouluseutu Yrityspalvelut sekä Oulun yliopiston naistutkimus.

SINNI voimavarakeskus oy sekä SINNI –projektit toimivat Tuiran sairaala-alueella ns. Hermolan talossa. ”Talosta tulee upea naisten ja tyttöjen kokoontumispaikka”, vakuuttaa uunituore osakeyhtiön hallitus yksimielisesti. SINNI voimavarakeskuksen avajaiset pidetään maaliskuun alussa ja yhtiön osakeanti myöhemmin keväällä. Perustajajäsenjärjestöjen juhlaviikkoja juhlitaan syntymäpäivien ja naiskulttuuriviikkojen merkeissä marraskuun 10.-26. välisenä aikana.

Lisätietoja www.SINNI.fi