- päivitetty 1.4.2006 -
pic005 | etusivu | tuotokset |
pic001 | index |
|yhteystiedot |
| Kuvat & teksti © Leena Teräs |

ged-scanning.com/leenateras/

Kirjoituksia vuosilta

Jotta teknologia ei syrjäytyisi naisista
1.4.2002

Haastattelu on julkaistu Insinöörilehdessä 4/2002. Haastattelu on tehty sähköpostitse ja kysymykset on muotoillut toimittaja Kirsti Levander.

"Jotta teknologia ei syrjäytyisi naisista"

Mistä on kyse WomenIT-hankkeessa, jonka mottona on ”Jotta teknologia ei syrjäytyisi naisista” projektipäällikkö Leena Teräs?

Oulun yliopiston Kajaanin Kehittämiskeskuksen hallinnoima WomenIT-hanke (Women in Industry and Technology) on koulutus-, tutkimus- ja kehittämishanke, jonka tavoitteena on purkaa työelämän horisontaalista ja vertikaalista jakoa sukupuolen mukaisiin, naisten ja miesten ammatteihin/työtehtäviin. Pyrkimyksenä on vaikuttaa rakenteisiin, jotka ylläpitävät jakoa ja aiheuttavat samalla muillakin yhteiskunnan sektoreilla havaittavaa epätasa-arvoa.

Millä toimenpiteillä tavoitteeseen pyritään?

Kasvatus- ja koulutussektorilla kehittämisalueita ovat mm. opetusmenetelmät ja -suunnitelmien rakenteet sekä oppiaineet kuten teknologiakasvatus ja matemaattis-luonnontieteelliset aineet. Myös tutkimus on vahvasti mukana, kansainvälisestikin.

Työelämäsektorilla kehittämisalueita ovat oppilaan- ja ammatinvalinnanohjaus, rekrytointi, valmennus-, yrittäjyys- ja johtajuuskoulutus sekä työelämän käytäntöjen kehittämistyö.

Projektihenkilöstö soveltaa uusinta tietoa käytännön toimintaan. Mukana on myös useita asiantuntijatahoja.

Mitä tarkoitetaan sukupuolisensitiivisellä teknologiakasvatuksella?

Sukupuolisensitiivisyys on sitä, että puretaan sukupuolistereotypioita, sukupuolijärjestelmää ja toiminnan rakenteisiin piiloutuneita, sukupuolia eriarvoistavia käytäntöjä. Kun teknologiakasvatukseen liitetään sukupuolisensitiivisyys, ko. oppiainetta tarkastellaan ja opetetaan edellä mainittuja ilmiöitä esiintuoden ja oppiaineeseen nivoen. Sukupuolisensitiivisyys on tarpeen purettaessa näennäistä tasa-arvoa. Helposti väitetään, ettei sukupuolella ole väliä, mutta tutkimukset osoittavat toista. Sukupuoli rajoittaa edelleen yksikön valintoja ja mahdollisuuksia toteuttaa potentiaalejaan. Maskuliiniseen sukupuoleen liitetyt asiat ja ilmiöt ovat yleensä avostetumpia, mistä seuraa, että sukupuolistereotypiat määrittelevät yksilöä merkittävämmin kuin yksilön omat toiveet ja kyvyt.

Miksi on tärkeää aloittaa sukupuolisensitiivinen teknologiakasvatus jo päiväkodeissa?

Lapsi tunnistaa jo kahden vuoden iässä sukupuolen ja siihen liitetyn arvostuksen, on tyttöjen lelut ja poikien lelut jne. Tytöille on sallitumpaa omaksua elementtejä ”maskuliinisesta elämänpiiristä”, koska maskuliinisuus on arvostetumpaa. Pojan ei sovi olla ”tyttömäinen”, mutta tyttö voi olla ”poikamainen”, ainakin puberteettiin saakka. Sisäänkirjoitetut arvostukset vaikuttavat kasvavan yksilön identiteettiin, itsearvostukseen ja sitä kautta ammatinvalintaan.

Miksi teknologian ei sitten pitäisi syrjäytyä naisista?

Elämänpiirimme on teknologinen, olemme tekniikalla ympäröityjä. Kuitenkin teknologian kehittäjät ovat kapea-alainen ryhmä, lähes pelkästään insinööritieteiden edustajia. Teknologiaan asetetaan suuria odotuksia, sen tulisi nimenomaa palvella ihmistä ja luomakuntaa laajemminkin. Kykeneenkö pieni kehittäjäryhmä hallitsemaan kaikki elämänpiirit? Mikäli naiset eivät ole mukana teknologian kehittämisessä, jää jo siten puolen ihmiskunnan elämänarvot ja kokemukset poissaoleviksi. Feminiinen elämänpiiri loistaa poissaolollaan insinööritieteissä. Kuitenkin monet innovaatiot suunnataan myös arkielämään ja klassisesti feminiinisenä elämänpiirinä pidettyyn kotiympäristöön. Konfliktista voidaan havaita seurauksena mm. teknisten laitteiden käyttäjäepäystävällisyys.

On myös kysymys tulevaisuuden (teknologisen) kehityksen arvoista: mihin suuntaan ja millä keinoin rakennamme tulevaisuuden maailmaa. Kestävä kehitys on sisällytettävä tulevaisuuden innovaatioihin. Tälläkin saralla naisilla näyttäisi olevan elämää säilyttävimmät arvot.

”Omaa naisnäkökulmaista teknologiaa” ei ole tarpeen kehittää, vaan on tarpeen lopettaa teknologisen kehityksen miesnäkökulmainen kausi ja täydentää näkökulmaa käsittämään kaikki ihmiset ja elämänpiirit.

Miten naisten valtaistuminen tekniikassa ja teollisuudessa vaikuttaisi yhteiskunnassa?

Kysymys on siitä, kenellä on valta päättää ja määritellä, mihin suuntaan kehitystä viedään. Käytetäänkö innovatiivinen panos kännykän soittoäänien kehittämiseen vai kehitetäänkö kännykää siten, että se osaltaan turvaisi mahdollisuuksia vanhusten kotona asumiseen? Nämä eivät sulje pois toisiaan, mutta kyse on resurssien suuntamisesta ja lopulta arvovalinnoista.

Voidaanko koulutuksella ja ohjauksella vaikuttaa tyttöjen ammatinvalintaan?

Tarkoituksenamme ei ole pelkästään vaikuttaa tyttöihin, aivan kuin heidän täytyisi muuttua toisenlaisiksi. Pikemminkin tavoitteenamme on, että rakenteet muuttuisivat tyttöjä vastaanottavammiksi.